Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Harjoittelun rytmityksen sietämätön keveys

Moro,

Sitkeä pääsiäisflunssa on vihdoin voiton puolella. Kohtalaisen ärhäkkä tauti on siis onneksi jo lähestulkoon kokonaan takana ja pikkuhiljaa ollaan päästy palailemaan kohtalaisesti ihan normaaliin arkeen. Ensimmäiset treenit sairastelun jälkeen sujuivat yllättävän hyvin. Viikon pakkolepo teki lihaksistolle vain hyvää ja vaikka tuntuma lihaksissa oli ns. tyhjä, niin tekniikkatreeneissä pallo sai kyytiä hyvällä tasolla. Olen aina ollut intohimoinen harjoittelija, varsinkin silloin kun olen asettanut itselleni tuloksellisia tavoitteita. Juniorina määrällisesti treeniä oli todella paljon ja juniorivuosiin verrattuna olen pitänyt nykyisiä treenimääriäni hyvinkin kohtuullisina. Sairastelun myötä kuitenkin huomasin, että kevyiden viikkojen pitäisi oikeasti myös olla harjoituksellisesti kevyitä. Jotenkin oman pään sisällä treenien rytmityksessä ja harjoitusten sisältöjen määrittelyssä myös kevyet viikot ovat jossain kohtaa lipsahtaneet enemmän keskiraskaan kuin kuin kevyen puolelle. Kropan tuntumassa sitä ei huomaa, mutta kun oikeasti joutuu pitämään hieman taukoa, sitä tajuaa kuinka jumissa kroppa onkaan ollut. Huoltavaa treeniä on syytä siis tehdä hieman enemmän ja kevyet viikot pitää riittävän kevyinä, jotta kehitystä tapahtuu jatkossakin halutulla tavalla. Vanha viisaus kaikessa tavoitteellisessa harjoittelussa onkin, että ei se pärjää, joka treenaa eniten ja koviten, vaan se joka tekee treeneissä oikeita asioita laadukkaasti ja rytmittäen treenit, levon ja ruokailun juuri oikeassa mittasuhteessa. 

Kulunut viikko on ollut kevyt viikko ihan olosuhteiden pakosta. Työnantajan vaihdos lähestyy muutaman viikon päässä ja olen käynyt nykyisen työni ohella tekemässä keikkaa myös uuteen työpaikkaan. Myös tuleva työnantajani suhtautuu positiivisesti urheilullisiin tavoitteisiini ja juuri sellaista sopivaa joustoa tarvitsenkin, jotta omien tulostavoitteiden rikkominen tulevalla kesäkaudella on mahdollista. Nyt on sopivasti töistä 3 päivää vapaata, joten harjoituksellisesti keveän viikon voi päättää vähän tiukemmalla "leirirypistyksellä" koti-olosuhteissa. Voi olla, että pitää käydä myös ulkokentällä tsekkaamassa lumitilannetta, mieli tekisi pitkän hallikauden jälkeen jo ulkotreenien pariin. Hyvällä sykkeellä ja hyvillä mielin mennään. Kyllä se kesä sieltä vielä eteen tulee, vaikka talvi on tänä vuonna ollut pidempi kuin koskaan :)

~Marja