Eipä tunnu menevän oikein mikään putkeen nyt. Viime viikko meni poskelleen treenien suhteen kuumeilun vuoksi. Tällä viikolla harmaita hiuksia aiheuttaa työpisteen muuttopuuhat. Eilen varsinkin oli oikein kaikkien epäonnenpäivien äiti vuorossa. Ensin tikku heittokäden sormeen sen verran syvälle, että siellä se jossain etusormen sisällä edelleen pistelee. Sen jälkeen hiukan huonosta asennosta muuttolaatikoiden nostoa ja hupsheijaa yläselän lihakset vetivät itsensä lukkoon ihan huolella. Pientä helpotusta selän kanssa sain kuitenkin säbäkaverien avustuksella, kun Salla koitti kävellä nikamat kohilleen ja Tanja koitti vielä käsin samaa puuhaa. Tänään kävin tekemässä aamusella kevyen tekniikkatreenin ja ilokseni huomasin, että selän jumitus ei onneksi juurikaan vaikuta tekniikkaan, eikä estä tekemästä täysivauhtista ja täysitehoista suoritusta.
Huomenna se olisi siis kisapäivä jälleen. Päivän teesit kisaan ovat kuin Aurinkokuninkaan käsikirjasta - Keep it Simple Stupid! eli suomeksi
1. Älä avaa työntöä heti lähdöstä
2. Muista rentous
3. Älä hätäile kädellä
4. Ajoitus oikein ja sitten saa täräyttää kuulan matkaan.
SM-hallirajaan on matka 26-senttiä. Onnistuneella työnnöllä se ei ole mahdotonta, tosin ei se tulos myöskään helpolla tule. Tavoitteitahan olla pitää ja laitetaan nyt se rajan rikkominen huomiselle tavoitteeksi, kaikista pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Toisaalta aikaa rajan tekemiseen on vielä ja kisoja on jäljellä, joten turha on liikaa lähteä puristamaan tuloksen perässä. Kokemuksen mukaan rajan perässä juokseminen menee helposti stressin puolelle. Mulle ei ole mikään maailmanloppu, jos halliraja ei napsu kohdilleen, se vain tässä tapauksessa tarkoittaisi sitä, että vielä ei ole nainen valmis SM-tason kisoihin. Hallikisat ovat siinä mielessä kuitenkin tähtäimessä, että ajatellen ensi kesän Kalevan Kisoja olisi hyvä saada tuntumaan jo hallikauden isommista kisoista, 13 vuoden tauko edellisistä arvokisoista on aika pitkä :)
Nykyään laiton tekniikka, mutta voishan tuota silti kokeilla. Toivottavasti ei niskat taittaen.
Aamulla tarkoitus on käydä tekemässä kevyttä punttia, jotta saa lihaksiston kunnolla hereille päivään. Turkuun matka käy sitten iltapäivän puolella ja itse kisat ovat sitten illemmalla. Pitäkeepä peukkuja.
Suomalainen urheiluvuoden aloitus
Penkkiurheilurintamalla alkaa myös kohta ruuhkaviikot. Lumilautailun MM-kisoista tuli pari maailmanmestaruutta ja yksi pronssi. Pekka Koskela luisteli komeasti MM-hopealle viime viikonloppuna neljän lähdön yhteiskisassa ( 2x500m + 2 x1000m). Luvassa on ainakin ampumahiihdon MM-kisat, purjehduksen maailmancupia Miamista ja murtsikkahiihdon MM-kisoja Val Di Fiemmestä. Penkkiurheilijan tavoitteeksi laitan itselleni tänä vuonna seuraavaa : Lahden Salpausselän hiihdon maailmancup + koppa voissa paistettuja muikkuja kisapaikan buffetista. Lupaan myös valvoa kaikki Nelonen Pro 1 kanavalta esitettävät NHL-liigasta tutun Anaheim Ducksin pelit, koska Teemu Selänne on jääkiekon kuningas.
Vuoden Urheilija Tuuli Petäjä-Siren. Miamin maailmancupin ennakkotunnelmia 29.1.2013
Täysin purjein eteenpäin,
Marja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti